Herkuttelua – Sivu 29 – Parempaa kuin ihan huonoo

Lady Hilla – juustokakkujen kruunamaton kuningatar

15.5.2014Annukka

Lady Hilla, eli lakkajuustokakku sai kunnian toimia jälkiruokana Äitienpäiväbrunssillamme, eikä syyttä. Juustokakkua on maisteltu New Yorkissa asti, mutta tämä hyvältä ystävältäni saatu resepti peittoaa ne kaikki. Mielestäni tämä on maailman paras juustokakku, kannattaa kokeilla 🙂 Resepti löytyi pitkän tauon jälkeen vanhan liiton kalenterin välistä, mihin minulla oli tapana kerätä kaikki parhaat reseptit.

Lady Hilla
Pohja:
200 g voita
1 dl sokeria
2 huoneenlämpöistä kananmunaa
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
Täyte 1:
200 g lakkahilloa
Täyte 2:
4 kananmunaa
0,5 dl sokeria
500 g vaniljatuorejuustoa.

Laita uuni lämpenemään 170 asteeseen. Sekoita kaikki pohjan huoneenlämpöiset aineet vatkaimella kuohkeaksi vaahdoksi. Ihannevatkausaika 5 min. Ja niin, hyvä vinkki tähän! Meillä aina tuppaa unohtua ottaa kananmunat pöydälle lämmittelemään, niin ne lämpiää mukavasti ja nopeasti, kun ne laittaa hetkeksi kuumaan veteen lillumaan. Kun pohja on vatkattu, levitä se hyvin voideltuun, halkasijaltaan 24 cm irtopohjavuokaan. Tee taikinasta myös noin 4 cm reunat. Levitä hillo taikinan päälle.

Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi, lisää vaniljatuorejuusto ja sekoita tasaiseksi. Kaada täyte vuokaan ja paista n. 1 tunti alaritilällä. Anna kakun jäähtyä rauhassa ennen tarjoilua muutaman tunnin ajan. Kakun voi hyvin valmistaa myös edellisenä päivänä. Koristele kakku vaikkapa mintunlehdillä sekä tuoreilla marjoilla (joita meillä ei valitettavasti ollut) ja nautiskele! Lakkahillon voi hyvin korvata esim. mustikoilla tai vadelmilla, mutta jotenkin vaan lakkaversio on se paras. Hyviä juustokakkuhetkiä!

Avocadopasta – pastataivas osa 2

5.5.201415.5.2014Annukka

Avocadopasta. No kaikkihan sitä on tehnyt ja monet reseptiä jo muunnelleet ja muokanneet. Meillä tilanne meni päinvastoin. Ensin kokeiltiin erilaisia omia versioita ja vasta sitten tätä kuuluisaa avocadopastaa Safkaa -kirjasta. Ja onhan se todettava, että tämän voittanutta avocadopastaa ei mielestämme ole. Tässä on niin täydelliset makuyhdistelmät että sitä on vaikea kuvailla. Resepti on yksi suosikkejamme ja tätä kokataan meillä säännöllisin väliajoin, joten tuntuisi oudolta jos reseptiä ei olisi meidän blogissa. Jos et ole vielä jostain syystä tätä kokeillut, niin tee se pian. Tämä on pastataivas osa 2!

Olen lisännyt ohjeeseen yhden avocadon alkuperäisestä, koska enempi on enempi. Ohje on neljälle, meidän keittiössä tästä riittää kolmelle 🙂
1 valkosipulinkynsi (ja luonnollisesti meillä menee 1 yksikyntinen valkosipuli)
puolikas chili (poista siemenet)
1 lime
3 kypsää avocadoa
suolaa
mustapippuria
0,5 dl oliiviöljyä
kourallinen basilikaa
kourallinen lehtipersiljaa
30g (1 dl) raastettua pecorinoa
30g (1 dl) raastettua parmesania
n. 400 g spagettia

Tee kastike suoraan tarjoilukulhoon josta valmiin pastan tarjoilet, tässä kun ei tarvitse kypsentää mitään muuta kuin pasta. Pilko valkosipuli ja chili ja laitan ne tarjoilukulhoon. Purista joukkoon limen mehu. Halkaise avocadot ja poista niistä kivet. Kaavi avocado ulos kuoresta, leikkaa kuutioiksi ja lisää kulhoon. Hienonna yrtit ja raasta juustot. Lisää suola, pippuri, oliiviöljy, hienonnetut yrtit ja juustoraaste ja sekoita varovasti. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa. Kastikkeen täytyy olla tässä vaiheessa liian suolaista, jotta lopputuloksesta ei tule mautonta. Joten rohkesti suolaa tässä vaiheessa!

Keitä spagetti al denteksi hyvin suolatussa vedessä. Ota talteen vajaa desi keitinvettä ennenkuin valutat pastan. Lorauta keitinvesi kastikkeen sekaan ja sekoita myös spagetti kastikkeen joukkoon. Tarjoile heti. Meillä molemmat toteaa joka ikinen kerta miten järkyttävän hyvää tämä pasta onkaan. Ei ihme että kirjan kertomuksen mukaan kirjan toiselta kirjoittajalta on meinannut tulla itku kun söi tätä ensimmäistä kertaa miehensä tarjoilemana, koska pasta oli vaan kertakaikkiaan niin hyvää!

Ihana Thaimaa

3.5.20147.12.2019Annukka

Palataan vähän ajassa taaksepäin ja lomatunnelmiin. Olimme maaliskuussa ihanalla lomalla Khao Lakissa, Thaimassa. Thaimaa on meille molemmille tuttu kohde ja maan parhaita puolia on ehdottomasti lämpimän ilman ja ihanan auringonpaisteen lisäksi ystävälliset ja hymyilevät ihmiset, kaunis luonto, jalkahieronnat ja edullinen ruoka. Tältä näytti osa meidän lomaherkuista.

Valmiit aamiaiset ovat myös yksi parhaimmista asioista lomalla! Näissä maisemissa kyllä kelpasi nautiskella erilaisia aamupalaherkkuja.

Lämmin ilmasto mahdollistaa vaatimattomat, mutta sitäkin tunnelmallisemmat rantaravintolat, josta saa hyvää paikallista ruokaa ja tietenkin sea foodia. Meren äärellä illalliseksi nautimme kevätkääryleitä, valkosipulileipää, grillattua red snapperiä ja vihanneksia. Ihanaa syödä varpaat hiekassa 🙂

Hotelliamme lähes vastapäätä oli hyvin perinteinen thaimaalainen ravintola. Talon suosituin annos oli tämä liekitetty sweet and sour annos joko lihalla, kanalla tai ravuilla ja omavalintaisilla lisukkeilla. Näyttävää, eikö?

Vaihtelua thairuokaan. Italialaisessa bruchettaa mozzarellalla ja perinteistä pasta carbonaraa sekä simpukkapastaa. Täytyy sanoa, että molempien annokset yllättivät positiivisesti!

Ruotsalaisten pitämä ravintola tarjosi myös maukasta vaihtelua thai ruokaan. Täällä jopa osattiin paistaa pihvit lähes mediumiksi! Lisäksi ravintolasta sai kunnon tuontiviiniä edullisempien perusviinien lisäksi. Kyllä maistui australialainen punaviini hyvältä!

Tämän paikan valkosipulileipä oli ehkä koko reissun paras alkupala, niin oli maut kohdillaan! Lämpimän leivän päälle laitettiin tomaatti-oliivi-valkosipuli-öljy-seosta ja ah miten hyvää se olikaan! Tätä tullaan tekemään vielä monet kerrat itsekin. Muutkin ruuat olivat erittäin hyviä ja lisäpisteitä ravintola sai ihanasta puutarhasta jossa illallistimme.

Auringonlaskuja tuli kuvattua taas ahkerasti, tässä ne parhaimmat. Näitä ei todellakaan väsy katselemaan, niin upeita nämä auringonlaskut ovat. Ihana loma kaiken kaikkiaan. Toivottavasti kuvista saa myös inspiraatiota ja ideoita ruuanlaittoon.

Vappumunkit

2.5.20147.12.2019Annukka

Vappu tuli juhlittua saaressa kohtuu viileissä ”kevätsäissä”. Sääennuste lupasi jatkuvaa sadetta, mutta saimme tästä huolimatta nauttia vastaleivotut munkit auringonpaisteessa. Ihanaa 🙂 Vappu meni jo, mutta sitä varmasti moni juhlii vielä viikonloppuna, niin miksipä ei munkitkin siinä sivussa maistuisi?

Teimme viime Vappuna pitkästä aikaa itse munkkeja ja siitä tulee varmasti perinne, sen verran herkullisia olivat. Ohje on peräisin ihanalta Kinuskikissan sivulta. Taikinaan tarvitset:
100 g voita tai margariinia
2 1/2 dl kevytmaitoa
1 pussi kuivahiivaa
1 dl sokeria
1 tl kaardemummaa
1 tl suolaa
1 muna
7 1/2 dl vehnäjauhoja.

Paistamiseen:
1 l rypsiöljyä tai kookosrasvaa.
Pinnalle:
sokeria.

Sulata rasva kattilassa. Lämmitä maito hitusen kuumemmaksi kuin kädenlämpö. Sekoita kuivahiiva jauhojen joukkoon. Sekoita lämpimän maidon joukkoon sokeri, suola, kaardemumma ja muna. Lisää jauhot pienissä erissä käsin vatkaten. Lisää loppuvaiheessa sula rasva ja loput jauhot. Anna taikinan kohota n. 45 minuuttia tai niin kauan kunnes se on kohonnut noin kaksinkertaiseksi. Me asettelimme taikinan takan lämmön läheisyyteen kohoamaan. Leipomisen lomassa kokit myös maistelivat hiukan vaaleanpunaista kuplajuomaa, näin Vapun kunniaksi 🙂

Kun taikina on kohonnut, leivo siitä rinkuloita tai pieniä munkkipalloja. Asettele ne leivinpaperin päälle ja anna nousta liinan alla vielä 3o min. Tämän jälkeen kuumenna öljy 180 asteiseksi. Jos sinulla ei ole paistomittaria lämpötilaa mittaamaan, näet kyllä kun öljy alkaa olemaan kuumaa, sillä kattilassa näkyy pientä liikehdintää. Sopiva lämpötila kannattaa testata pienellä nokareella taikinaa, ettei munkit myöskään pala. Käännä liettä pienemmälle kun alat paistamaan munkkeja, sopiva lämpötila löytyy vain kokeilemalla. Paista koosta riippuen 2-4 munkkia kerrallaan, kutakin puolta niin että munkit saavat kauniin ruskean värin. Kypsyminen ei vaadi kovin montaa minuuttia. Kun munkit ovat kypsiä, nosta ne varovasti reikäkauhalla talouspaperin päälle valumaan ja pyöritä ne sokerissa mahdollisimman pian, heti kuin sormesi kestävät niitä käsitellä.

Munkit ovat parhaimmillaan reilu tunnin kuluttua paistamisesta, kun ne ovat saaneet hetken vetäytyä, mutta pakkohan niitä on jo vähän maistaa paistourakan jälkeen. Nam! Munkkien kaverina nautimme uuden maailman kuohuviiniä, uusiseelantilaista Saint Clairia. Kannattaa kokeilla, tuoksu on ihanan trooppinen ja passionhedelmäinen, maku sopivan kuiva mutta raikkaan marjaisa. Maultaan erilainen kuin peruskuohuviinit, mutta juuri sillä ihanan marjaisalla tavalla.