Parsaa & hollandaisea

Ensimmäisenä täytyy lähettää iso kiitos lukioikaiselle ystävälleni, joka on aikuisiällä maanitellut minut maistamaan uudelleen parsaa. Kokeilu tapahtui joitakin vuosia sitten Ravintola Katsomossa ja oli myönnettävä heti, että annos oli loistava. Siitä eteenpäin parsaan on tullut jopa himo.

Viikko sitten valmistimme kevään ensimmäisen hollandaisen parsalle kaveriksi ja voi hyvänen aika. Olin talven aikana unohtanut miten uskomattoman herkullinen tämä combo onkaan. Tällöin tarjosimme parsaa hollandaisen kanssa, sekä parmankinkun, mozzarellan ja kirsikkatomaatin kera. Annoskuvat löytyvät TÄÄLTÄ.

Koska parmankinkku ja parsa ovat lyömätön yhdistelmä, käytimme sitä tässäkin parsa-annoksessa. Leikkaa parsan varresta pieni pätkä pois, sillä se on kovin puisevaa. Jos parsassa on paksun näköinen kuori, sitä kannattaa vähän kuoria. Tällä kertaa yksinkertaisesti vain käärimme osan parsoista parmankinkkuun, osa jätettiin ilman kinkkua. Tämän jälkeen laitetaan parsat vuokaan ja sirotellaan päälle suolaa ja mustapippuria sekä loraus oliiviöljyä. Parsoja grillattiin n. 6 minuttia, suurinpiirtein sama aika pätee uunissa kypsentämiseen (200 astetta). Parsan tulee olla al dente, joten älä ylikypsennä.

Hollandaise kastikkeeseen tarvitset:
3 kananmunan keltuaista
200 g voita
puolikkaan sitruunan mehu
3 rkl vettä
suolaa
ripaus valkopippuria.

Erottele munan keltuaiset kattilaan. Valmista kastike vesihauteessa, meillä laitetaan pienempi kattila roikkumaan isomman kattilan reunoista veteen. Vatkaa keltuaiset, suola ja valkopippuri sekaisin kunnes seos sakenee. Lisää voi nokareina ja vatkaa kokoajan. Kaada sekaan vesi ja kuumenna edelleen. Lisää lopuksi situruunanmehu. Sekoita hiljaisella lämmöllä kastike kirkkaaksi ja tasaiseksi. Tarkista maku. Suolaa ei kannata laittaa alussa kovinkaan reilusti, sillä voi on sen verran suolaista, että siitä tulee lähes tarpeeksi makua kastikkeeseen omasta takaa. Nosta kattila vesihauteesta ja tarjoile heti.

Hollandaise sopii erinomaisesti myös paistetulle valkoiselle kalalle. Tämä kastike vie kielen mennessään, eikä ole ollenkaan niin vaikea valmistaa kun mitä joskus on pelottelupuheita kuullut. Kannattaa testata! Parmankinkkuparsa on kohtuu suolaista hollandaisen kanssa, joten ne eivät vaadi alkuvalmisteluissa lisäsuolaa. Jos tämä tuntuu liian suolaiselta jo ajatuksena, niin kannattaa testata tosiaan tuota toista versiota, missä parmankinkku on mozzarellan ja tomaatin kanssa lisukkeena. Kumpi annos vaan, molemmat saa veden kielelle jo pelkästä ajatuksesta 🙂

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

 

Kesäinen perjantai-illallinen

Viime viikon pejantaina oli ihana, aurinkoinen kesäsää ja ystäviä kylässä, ihanaa! Haluisimme koota grillipainotteisen menun, koska on a) kesä, b) haluamme hengata terassilla ja grillaus on kivan sosiaalista ruuanlaittoa näin hyvällä säällä ja ennen kaikkea c) kerrostalossa asuvat ystävämme eivät ehkä pääse grillailemaan ihan jatkuvasti.

Illan menu:
Grillattua parsaa hollandaise -kastikkeella, parmankinkulla ja mozzarellalla
Grillattua naudan ulkofilettä ja maustevoita, peruna- & bataattinyyttejä, vihersalaattia ja sitruunavinegretteä
Lakritsi -creme brulee.

Vuorossa oli kevään ensimmäiset parsat Hollandaisen kanssa ja maku oli aivan taivaallinen! Peruna ja bataattinyytit maistuivat kivan kesäiseltä, vaikka nyytteihin ei vielä uusia perunoita ollutkaan. Söimme ajan kanssa, juttelimme ja nautimme kesäillasta. Jälkiruuat siirryttiin maistelemään sisätiloihin illan jo viiletessä. Parsa & holladaise sekä creme brulee -annoksista luvassa omat blogipostaukset.

Kiitos ihanasta illasta!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

 

 

 

Venäläisiä makuelämyksiä ravintola Saslikissa

Tästä ravintolareissusta on jo tovi aikaa, herkulliset kuvat olivat hautautuneet puhelimen kätköihin. Maut palautuvat kyllä kuvien mukana mieleen, samoin illan tunnelma loistavassa seurassa. Ravintola oli ystäväpariskuntamme valitsema ja he olivat buukanneet meille arvoikkaan Presidentti -kabinetin. Tuntui että seinillä oli kerrottavana monen monta tarinaa ja tuoleissa kuuluu istua arvokkaasti selkä suorassa. Ravintolassa voi hyvin kuvitella kuinka illan mittaan kabineteissa viina virtaa, balalaikka soi ja tunnelma on railakas!

Minä olin ensimmäistä kertaa Saslikissa ja senkin perustella päädyimme kaikki syömään ravintolan klassikkomenun. Alkuun tarjoiltiin lajitelma erilaisia venäläisiä alkupaloja, joiden myötä pääsi hyvin venäläiseen makumaailmaan kiinni. Pääruokana oli maustehärkää venäläiseen tapaan valkosipuliperunoilla ja maustekurkku-paprikakastikkeella. Menu huipentui Katariina Suuren uunijäätelöön, jota saimme nauttia venäläisten trubaduurien laulujen siivittämänä. Voi vaan todeta että ravintola Saslik tarjosi meille mielettömän elämyksen, niin ruuan kuin tunnelmankin puolesta! Iso kiitos vielä illan isännälle ja emännälle ♥

kuva 1

kuva 3

kuva 5

kuva 1

kuva 2

kuva 3

kuva 4

kuva 1

kuva 2

kuva 4

kuva 5

kuva 2

 

 

 

Brondan makuja maistelemassa

Bronda, ensi kosketus Björkin / Wikbergin ravintoloihin. Gaijinit ja Farangit ovat jääneet itämaisen ruuan ällötyksen takia väliin ja Bulevard social on vasta tulossa. Bronda kiinnosti heti meitä kaikkia ja menimmekin hyvällä porukalla nauttimaan ravintolan antimista.

Tarjoilija suositteli seurueellemme Menu Brondaa, joka on 7 ruokalajin maistelumenu. Tämä menu antaa hyvän kuvan siitä mitä Bronda on. Ravintola itse luokittelee keskittyvänsä Eurooppalaiseen ruokaan, erityisesti italialaisiin, espanjalaisiin ja ranskalaisiin makuihin. Menu oli hyvä ja maistuva kokonaisuus, eikä jättänyt ketään meistä kylmäksi.

Alkuruokien kokonaisuus koostui parista eri simpukka-annoksesta, chorizohodarista ja lohisashimista. Meille ei mereneläviä syöville tarjoiltiin sipukoiden sijaan rapeaksi friteerattu pallo, jossa oli riisiä, sieniä, yrttejä ja sitruunaa sekä kananpoikaa savumajoneesilla ja tummalla pähkinäisellä kastikkeella. Alkupaloista voiton vei chorizohodari, kun taas kampasimpukka-annos hurmasi ennenkaikkea kauneudellaan.

Pääruuaksi nautiskeltiin ylikypsäksi haudutettua lammasta ja perunakaaligratiinia. Perunakaaligratiini oli vähän mauton, mutta lammas sitäkin mureampi ja suussa sulavampi. Pikkelöidyt kirsikat antoivat kokonaisuudelle kivan lisän. Kaiken tämän jälkeen herkuttelimme vielä omena – suolaheinäsorbetilla sekä suklaavanukas -toffeejäätelöllä. Kaikki ruuat maistuivat seurueellemme ja tunnelma ravintolassa oli iloinen ja eläväinen. Viinit oli valittu hyvin ja osa varsin kekseliäästi ruokiin sopiviksi. No, tässä tapauksessa varmasti kuvat puhuvat enemmän kuin tuhat sanaa.

kuva 1

kuva 3

kuva 4

kuva 5

kuva 1

kuva 5

kuva 1

kuva 2

kuva 3

kuva 5

kuva 1

kuva 2

kuva 3