Tapaksia Uudeksi Vuodeksi

Joulun vieton jälkeen pakkasimme kimpsut ja kampsut ja suuntasimmekin loppuvuodeksi mökille. Oma vene on jo talviteloilla, mutta onneksemme saimme venekyydin saaristossa asuvalta naapurilta. Loistava idea nauttia vapaapäivistä rauhallisessa saaristossa, täällä harmaakin sää näyttää paremmalta kuin kaupungissa!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Joulun jälkeen oli kivaa suunnitella viiden päivän ruuat mökkireissulle. Oli aika selvää, että yksi illallinen tulee koostumaan tapaksista. Tapakset ovatkin suuri ruokarakkauteni ja kestosuosikkini. Parasta tapaksissa on se, että voi syödä kerralla monta pientä ruokalajia 🙂

Tässä meidän tapas menu, jonka voi kopioida vaikka Uuden Vuoden illanistujaisiin:
Yrtti-valkosipulichorizoa
Lämmin perunasalaatti
Manchego juustoa
Yrtti-valkosipulimarinoidut oliivit
Feta in the oven
Parmankinkkua ja rucolaa.
Jos et pidä valkosipulista, tämä menu ei ole sinua varten. 🙂

Tapakset

Feta in the oven, yrtti-valkosipuli chorizo

Marinoidut oliivit, feta in the oven, yrtti-valkosipuli chorizo

Oliivit marinoi käden käänteessä. Oliivin oman liemen sekaan on helppo lisätä valkosipulia, chiliä ja yrttejä, jotka antavat oliiveille herkullisen lisämaun. Kannattaa antaa maustua yön yli.

Feta in the oven on lainattu tapas menuumme kreikkalaisesta keittiöstä. Espanjalaiset eivät varmaankaan arvostaisi, mutta se on niin hyvää, että pakko oli tehdä 🙂 Laita kreikkalaisen fetajuuston päälle pieneksi hakattua tomaattia ja punasipulia, loraus ruokakermaa sekä yrttimauseseosta. Paista uunissa 200 asteessa n. 15 min. Toimii sellaisenaan tai leivän kanssa.

Chororizo tapakseen käytetään chorizon tankomakkaraversiota. Makkara leikataan siivuksi ja paistetaan hetki pannulla niin että pinnat hieman ruskistuu. Nostele makkara talouspaperin päälle valumaan ylimääräisestä rasvasta. Hienonna valkosipuli ja yrtit. Me käytämme yleensä basilikaa, timjamia, perslijaa ja rucolaa. Juuri ennen tarjoilua laita makkarat uudestaan kuumalle pannulle valkosipulin ja yrttien kanssa ja paista niitä n. 5 min.  Tämä chorizomakkara vie kielen mennessään!

Lämmin perunasalaatti, Manchego juusto ja parmankinkku rucolalla.

Lämmin perunasalaatti, Manchego juusto ja parmankinkku rucolalla.

Tämä perunasalaatti on ihanan kirpeä. Käytä kiinteää perunalajiketta, jotta salaatti ei mene ihan muusiksi. Meillä lajikkeena siikli. Tarvitsen 450 g perunoita, ne kuoritaan ja viipaloidaan. Kuumenna pannulla 1/2 dl oliiviöljyä, lisää perunat ja mausta suolalla. Paista perunoita miedella lämmöllä kunnes ne alkavat pehmetä, noin 15 min. Sekoittele perunoita, mutta älä käännä niitä. Kun perunat alkavat pehmenemään, käännä ne ja paista niitä vielä 5-10 min. Paistovaiheen loppupuolella kuumenna kattilassa 1/2 dl valkoviinietikkaa ja 2 silputtua valkosipulin kynttä sekä mustapippuria. Anna kiehahtaa. Lisää joukkoon 1.25 dl oliiviöljyä sekä perunat. Pidä kannen alla tekeytymässä 15 min. Nostele perunat liemestä reikäkauhalla ja tarjoile heti.

Parmankinkku saa kivan lisämaun appelsiinilla maustetusta rucolasta. Sekoita rucolan (140g) joukkoon 4 rkl oliiviöljyä, 1,5 rkl applesiinimehua, suolaa ja pippuria. Nostele maustetut rucolat parmankinkun päälle juuri ennen tarjoilua, ettei kinkusta tule ”niljakasta”.

Reseptit ovat peräisin Ruokasuosikit: tapakset -kirjasta tai omia muunnoksia ravintoloiden annoksista.
Ai ihanuutta! Sitten ei muuta kuin pöytään nauttimaan.

Herkullinen tapaslautanen

Tapaspöytä

Projektina kylmäsavustus

Kylmäsavustuksen kokeilu on ollut muutaman kerran meillä mielen päällä ja Joulun alla päätettiin laittaa tuumasta toimeen. Käväistiin Motonetissä ostamassa kylmäsavugeneraattori!

Kylmäsavugeneraattori

Kylmäsavugeneraattori

Kylmäsavustukseen voi käyttää monenlaisia ”vempaimia”, jopa pahvilaatikkoa, meillä kylmäsavustimena toimi pallogrilli. Päätimme savustaa siikaa. Kala tulee ensin suolata ja sen pitää antaa vetäytyä yön yli jääkaapissa. Ohjeet tähän löytyi kylmäsavugeneraattorin mukana tulleessa savustusohjeessa.

Generaattorin mukana tuli myös yksi pussi kylmäsavustuspurua, joka riittää yhteen sauvstuskertaan, n. 8-10 tunniksi.

Savustuslabyrintti purulla täytettynä

Savustuslabyrintti purulla täytettynä

Ideana on, että tuikku sytyttää purun ja se palaa labyrintissä hiljalleen 8-10 tunnin ajan. Tästä syntyy mieto ja viileä savu, joka hiljalleen savustaa kalan, mutta ei varsinaisesti kypsennä sitä. Kylmäsavustuksen aikana lämpötila saa savustimessa olla maksimissaan n. 15 astetta, ihanteellinen lämpötila taisi olla sellaiset 8 astetta. Leuto talvi tarjoaa siis loistavat kylmäsavustuspuitteet!

Kalat savustukseen!

Kalat savustukseen!

No, miten meidän kalojen sitten kävi?

Tiedossa oli, että projekti ei ehkä ole helpoin. Meidän savustuslabyrintin pieni kytevä tuli sammui tasaisesti. Onneksi olimme varanneet savustukseen aikaa, ohjeessa minimiaika kalalle oli 8 tuntia, mutta se voi savustua jopa 24 h. Itse pidän aika voimakkaasta savun mausta, joten halusin, että kala savustuu kunnolla, siksi varasimme tähän myös extra aikaa. Tulta tehtiinkin uudestaan tasaisesti pitkin päivää, iltaa ja yötä, kunnes aamulla tuli ahaa -elämys! Savustuspurua oli labyrintissä liikaa ja siksi se kokoajan sammuu, koska se tukehtuu. Poistimme ehkä noin kolmasosan purusta ja avot, johan alkoi sujumaan! Savustin puksutti tasaisen varmasti savua tulemaan.

Tosin suurin moka tässä hommassa oli se, että käytimme savustuksessa käytettyä pallogrilliä. Savustuksessa tulisi käyttää täysin korkkaamatonta pallogrilliä tai muuta tähän hommaan sopivaa astiaa. Savustuksessa syntyy sen verran lämpöä, että kala kyllä sujuvasti imi itseensä niin savun kuin hiiligrillinkin maun. Se luonnollisestikin pilasi kalan ja nämä kylmäsavustetut siikafileet menivät roskikseen 😦 Savustus olisi muuten todennäköisesti onnistunut loppujen lopuksi ihan hyvin, jos meillä olisi ollut upouusi pallogrilli missä savustaa. Harmillista!

Projekti oli sen verran mielenkiintoinen, että seuraavana ostoslistalla on uusi pallogrilli! Aiomme ehdottomasti kokeilla tätä hommaa uudestaan, varmaan melko piankin. Pakkohan se on nähdä onnistuuko tämä todella! 🙂

Joulun tunnelmaa

Ihanaakin ihanampi Joulu takana. Tältä näytti meidän Joulu ja Jouluherkut.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

lahjat_660

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Joulu oli kaikin puolin tunnelmallinen, hauska, lahjarikas (olin ollut tosi kiltti) ja erittäin maistuva. Miten se taas menikin niin nopeasti? Ehkä vielä tänään vähän rääppiäisiä kaapista 🙂
Kiitos vielä kaikille paikalla olleille ruuista, keittiöavusta ja upean tunnelman luomisesta. Sekä tietysti ihanista lahjoista!

Kinkku on Joulupöydän kunkku… vai onko sittenkään?

Joulukinkku on must, se kuuluu ehdottomasti Joulupöytään. Rakastan Joulua ja siihen liittyviä perinteitä ja nykyään ruoka on aikalailla tärkein osa Joulua Joulukuusen lisäksi, lahjoja unohtamatta 😉 Myös ruokien painopiste on enemmän ja enemmän alkukaloissa ja niihin liittyvissä herkuissa. Tosin meidän Jouluun on aina kuulunut yksi herkku ylitse muiden – piimäjuusto! Kinkku ja piimäjuusto jakakoot Joulun kuninkuuden 🙂

PIIMÄJUUSTON OHJE:

3 l punaista maitoa
1 l rasvatonta piimää
3 kananmunaa
suolaa

Nosta piimä ja munat hyvissä ajoin huoneenlämpöön.

juustoaineet_660

Juustoaineet

Sekoita piimä ja munat puuharukalla keskenään. Kaada maito 5l kattilaan ja kuumenna se 94 asteiseksi KOKOAJAN puuharukalla sekoittaen. Itse käytän tässä paistomittaria apuna, kokeneet juustokonkarit tekevät fiiliksen mukaan. 94 astetta on havaittu juuri täydelliseksi lämpötilaksi jolla juustomassa onnistuu hyvin. Kun lämpötila saavutetaan, kaada piimä-munaseos kuumaan maitoon, ota levy pois päältä ja anna juuston tekeytyä levyn jälkilämmössä 30 min.

juusto tekeytyy vol 2_660

Juuston tekeytymisen aikana oli kätevä rako pyöräyttää alkupaljon kanssa tarjottava porotartar. Kylmäsavupororouheen sekaan lisätään punasipulisilppua ja creme fraisea. Seosta voi notkistaa vähän maidolla ja sitten jääkaappiin yön yli maustumaan.

porotartar_660

Porotartar

Kun juusto on tekeytynyt, se nostellaan reikäkauhalla sideharsolla vuorattuun siivilään, joka asetetaan ison kulhon päälle. Lisää tasaisin väliajoin juustomassaan suolaa. Valmis massa saa olla hitusen liian suolaista, sillä suolaa valuu nesteen mukana pois. Suola pitää huolen myös juuston säilymisestä. Kun massa on kokonaan siivilässä, se kannattaa sekoittaa huolellisesti lusikalla, tarkista suolaisuus!

juustoa vuokaan_660

Tämän jälkeen loppu sideharso kiedotaan juuston päälle ja laitetaan juusto painumaan. Laita pienen lautasen päälle ensin vaikka puolillaan oleva maitotölkki painoksi ja lisää painoa pikkuhiljaa. Juusto saa painua puolesta tunnista tuntiin. Sen jälkeen juusto kumotaan tarjoilulautaselle ja siirretään kylmään odottamaan tarjoilua. Juusto kannattaa kelmuttaa ja pussittaa huolellisesti, sillä se ottaa herkästi jääkaapista makuja.

valmis juusto_660

Juustotehtaan jälkeen koristeltiin vielä muutama pipari 🙂

piparit_660

Joulun jälkiruoka, mokka creme brulee sujahti juuri uuniin ja sitten tämän päivän ruokasavotta alkaakin olemaan tässä.

Rauhallista ja maistuvaa Joulua kaikille!
Annukka & Micke

Joulusiivous tehty ja ruuat ostettu!

Ai ihanuutta! Joulun ärsyttävin osuus on takanapäin ja siivous on vihdoin saatu kunnialla päätökseen. Siivouksen lomassa on shopattu kaikki Jouluruuat, haettu lisää hyasintteja ja kuljetettu Joulukuusi sisareni kotiin. Kattikin uskaltaa taas ottaa rennosti, kun imuri on laitettu takaisin kaappiin.

rento katti_660

Jade köllöttelee lempilelussaan

Siivouksen päätteeksi ja ruuan laiton lomassa ”askarreltiin” myös yksi Micken lempijoulukoristeista. Tämä on eräänlainen sukuperinne, eli ”Joulusiili”. Appelsiineihin painellaan kokonaisia neilikoita ja se ripustetaan keittiöön antamaan ihanaa Joulun tuoksua.

joulusiili_660

Illallisen päätteeksi leivoimme vielä rahkavoitaikinaan tehtyjä lihapasteijoita. Tämä perinne juontaa taas minun Mummiltani. Rahkavoitaikina on mukavan kirpeä verrattuna kaupasta ostettuun valmiiseen taikinaan. Meillä on tapana näin Jouluisin syödä näitä pasteijoita aamiaiseksi. Ensin keitetään vahva lihaliemi ja lihapasteijat laitetaan persiljan kera lihaliemeen ”uimaan”, ai nam!

taikina_660

Rahkavoitaikinan ohjeita löytyy mm. Valion sivuilta, mutta meidän ”sukutaikinaan” tulee 2 purkkia rahkaa, 250g voita ja n. 5 dl jauhoja sekä 1 tl leivinjauhetta. Taikinan on hyvä antaa vetäytyä jääkaapissa muutama tunti tai yön yli. Ota taikina muutama tunti ennen leivontaa takaisin huoneenlämpöön.

leivontaa_660

Taikina kaulitaan ohueksi levyksi ja siitä painellaan muotilla pyöreitä paloja. Meillä muottina toimii Iittalan Kartio lasi. Täyteessä on jauhelihaa, riisiä, kananmunaa ja mausteita
(400g jauhelihaa, n. 4 rkl kypsää puuroriisiä, 2 kypsäksi keitettyä kananmunaa, lihaliemikuutio raastettuna, suolaa, maustepippuria sekä Santa Marian Garlic & Pepper mausteseosta myllystä). Piirakat painellaan haarukalla kiinni, voidellaan kananmunalla ja paistetaan 200 asteessa noin 15 minuuttia.

valmiit piirakat_660

Herkkua! Postausta kirjoittaessani Micke fileroi ja suolasi siian ja huomenna kokeillaan ensimmäistä kertaa kylmäsavustusta omin voimin. Siitä tulee ehkä aika jännää! Aiheesta luvassa oma postaus, lopputuloksesta huolimatta 🙂

Oho! Meillä on ruokablogi!

Hei hui, apua ja iik! Tässä se nyt on, meidän RUOKABLOGI! Oho.

Ystäväni opiskeluajoilta tokaisi yhteen ruokapostaukseeni Facebookissa, että miksi sä et pidä ruokablogia? Niin, miksipä en? Sehän voisi olla hauska lisä ruokaharrastukeen ja samalla saa valokuvatakin ihania ruoka-annoksia. Kivaa! Olen aika helposti innostuvaa sorttia ja parin päivän mietinnän tuloksena syntyi Parempaa kuin ihan huonoo –blogi.

Blogissa häärää pääsääntöisesti Annukka, olen 37 -vuotias organisaattori-intoilija. Rakastan välimeren alueen ruokaa, espanjalaiset tapakset, italialainen keittiö ja raikas kreikkalainen ruoka on suosikkejani. Apukokkina, kuvausapuna sekä ideoijana toimii ihana avomieheni Micke. Micke jakaa intohimoni välimeren ruokaan, mutta syö myös huomattavasti exoottisempaa ruokaa kuin minä. Micke on myös meidän perheen jälkiruokavastaava. Kotikokkaus on yhteinen harrastuksemme, jota teemme välillä kiireessä ja välillä ajan kanssa intohimolla. Valokuvas kiinnostaa meitä molempia ja ruokakuvia löytyykin valmiina jo vino pino. Kokkaamme tavallista kotiruokaa, rakastamme grillailua ja panostamme illanistujaisten herkkuihin. Kesäisin saamme kokkailla myös ihanassa Sipoon saaristossa, jossa Mickellä, hänen siskollaan ja heidän vanhemmillaan on mökki. Joten jonkinmoinen saaristolaistunnelma varmasti liittyy oleellisena osana tähän blogiin. Ruokapöydässämme viihtyy myös Micken kohta 11-vuotias poika.
profiilikuva

Niin, blogin nimi.. mistä se tulee? Halusimme vähän avata tätä… Micken hyvä ystävä on ammatiltaan kokki ja omistaa oman ravintolan. Näin ”siviilissä” hän usein tokaisee omista herkullisista kokkailuistaan ”no, on tää nyt parempaa kuin ihan huonoo”. Tästä on muodostunut vakiolausahdus myös meidän ruokapöydässä ja se olikin aika automaattinen valinta blogimme nimeksi.

Näin! Ensimmäinen postaus on tehty! Tämä vaatii hiukan kilistelyä. Takassa palaa tuli ja uunissa paistuu Hello Kitty piparit. Tervetuloa mukaan meidän makumaailmaan!

prosecco_660
takkatuli_660

piparit_660